On.

Tai ainakin se on lukemistani tietokirjoista mielenkiintoisin, joten yhtä hyvin voin sitä tässä blogissa kutsua vuoden parhaaksikin.

Kirja, jonka juuri olen saanut luettua, on toimittaja ja tietokirjailija Juho Kuorikosken Commodore 64 – Tasavallan tietokone (Minerva 2017).

Opus esittelee 80-luvun legendaarisimman tietokoneen, eli kuusnelosen taipaleen alusta loppuun Suomessa.

Se on kiinnostavaa, sillä minä ja kymmenettuhannet ikätoverini olemme viettäneet lapsuutemme pelaamalla nimenomaan kuusnelosella ja ylipäätään tutustuen tietokoneisiin juuri kuusnelosen kautta. Alaotsikko ”Tasavallan tietokone” ei liioittele pätkääkään.

Kirjaa voi suositella erityisesti juuri meille 80-luvulla lapsuutensa viettäneille.

Pelaamisen lisäksi erittäin moni lapsi ja nuori harjoitteli myös ohjelmoinnin alkeita kuusnelosella. Sen Basic-ohjelmointikieli oli niin yksinkertainen, että jopa minunlaiseni toistaitoinen ummikko kykeni laatimaan sillä tekstiseikkailupelejä. Ja vähän muiden ohjelmien koodista ”lainaamalla” omiin peleihin sai lisättyä ääntä ja kuvaakin.

Ja näin sivumennen sanoen muuten tekstiseikkailu on nykymaailmassa vallan aliarvostettu pelimuoto. Voi niitä lukemattomia tunteja, jotka minäkin vietin Zork II:n parissa. Joskus 12-13-vuotiaana siinä karttui muuten kummasti englanninkielentaito, kuten tietysti muitakin pelejä pelaamalla.

Kuorikosken kirja nimeää vaasalaisen maahantuojan PCI-Datan suurimmaksi syyksi kuusnelosen voittokulkuun Suomessa. Tätä ajatusta esitellään ja perustellaan niin seikkaperäisesti, että lukija vakuuttuu maahantuojan roolista.

Tosin kirjailija itsekin toteaa, että erittäin suuressa roolissa oli myös silloisesta maailmankuvasta katsottuna käsittämättömän laaja pelivalikoima.

Kirja käykin varsin ansiokkaasti läpi myös suomalaisen pelikehityksen historiaa kuusnelosen vinkkelistä.

Olin haastatellut Kuorikoskea kahdesti ennen kirjan lukemista. Ensin jututin häntä Viestinnän Tulevaisuus -lehden numeroon 3 (ilmestyi alkukesästä 2017) ja uudelleen vielä elokuussa Helsingin Sanomiin.

Viestinnän Tulevaisuus on (tai oli, en ole varma tuleeko lehteen enää uusia numeroita) printtinä ilmestynyt julkaisemani omakustannelehti, jonka numerot 1-3 ilmestyivät yhden numeron vuositahdilla 2015-2017. Lehtiä on muuten vielä muutama jäljellä, niitä voi tiedustella vaikka sähköpostitse.

Elokuussa 2017 Hesarissa ilmestynyt juttu on nostalginen muistelujuttu Commodore 64:n upeudesta. Jutun päähenkilönä on harrastajaryhmä Kasettilamereita edustava Jarkko Lehti.

Ja hei, olen minä toki Hesariin muutenkin kirjoitellut kuusnelosesta, kuten vaikkapa tämä vuonna 2016 ilmestynyt juttu ”Commodore 64 oli maailman paras pelikone”.

Kirjoituksien taustatiedoksi ja etenkin yleisestä mielenkiinnosta olen käynyt parikin kertaa pyörimässä erinomaisessa Tampereen museokeskus Vapriikin Pelimuseossa. Siellä aitoa 80-luvun C64-tunnelmaa pääsee aistimaan hyvin monitasoisesti sekä pelejä pelaamalla että ihanan nostalgisesti sisustettua kasaripelihuonetta ihastelemalla.

Kannattaa lukea Kuorikosken kirja, nuo juttuni aiheesta sekä vierailla Tampereen Pelimuseossa.

Kuorikosken kirja on saanut minut myös liittymään muutamaan kuusnelosen-aiheiseen FB-ryhmään, ja harkitsemaan päivä päivältä yhä vakavammin kuusnelosen ostamista.

Ehkä minä ja Bubble Bobble kohtaamme jälleen tänä vuonna.

commodore64kirja

Ps. Vinkki tietokirjailijoille ja sellaiseksi aikoville: Lukisin erittäin mielelläni samankaltaisen kirjan myös kasibittisen Nintendon saapumisesta Suomeen.

Yksi kommentti

  1. En ole juurikaan muita vuonna 2017 ilmestyneitä kotimaisia tietokirjoja lukenut, mikäli elämänkertoja ei lasketa, joten tämä hyvinkin voi olla vuoden paras kotimainen tietokirja. Mikään erinomainen teos se ei silti ole. Onneksi myönnät heti kirjoituksesi aluksi, että se oli ainakin mielenkiintoisin, sillä fiilikseni ovat pitkälti samat. Tässä eniten silmille hypänneet puutteet: 1) kustannustoimittaminen jäänyt vajavaiseksi ja kirjassa on paljon toistoa, 2) pienet epätarkkuudet ja asiavirheet vaivaavat. Kakkoskohtaan vielä sellainen tarkennus, että monikin asia on selkeästi kirjoitettu pohjalta ”minusta tuntuu” ja ”kuulemani mukaan se oli näin”, kun kirjoittaja ei itse ole elänyt kyseistä aikakautta.

    Kritiikistäni huolimatta kirja oli mieluisaa luettavaa ja maksoin siitä täyden hinnan aivan tyytyväisenä. Kun näitä ei ilmesty suomeksi sen enempää, niin tämä nousee jalustalle ikään kuin automaattisesti.

    Liked by 1 henkilö

Vastaa käyttäjälle Ximmo (@Ximmo) Peruuta vastaus

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s